Säveltäminen - Osa 1

---

Useimmat meistä lähestyvät kappaleen säveltämistä samalla yleisellä tavalla. Tämä yleinen tapa tehdä musiikkia on improvisoida omalla instrumentilla kunnes jotakin kelvollista syntyy. Tässä metodissa keskitytään vain päätavoitteeseen saada kokonainen kappale, sen sijaan, että keskityttäisiin musiikin säveltämisessä käytettävissä olevaan laajaan kirjoon prosesseja. Keskitytään siis siihen ”mitä” (kappaleeseen, joka halutaan kirjoittaa), eikä siihen ”miten” (mitä prosesseja ja metodeja voitaisiin käyttää). Kun päätös uuden kappaleen tekemisestä on tehty, keskitytään helpoimpaan ja luonnollisimpaan mahdolliseen tapaan, joka on improvisointi omalla instrumentilla. 

Havainnollistamisen helpottamiseksi oletetaan, että sinun pääinstrumenttisi on sähkökitara. Jokaisessa sävellysprosessissa on luonnollisestikin etunsa ja haittansa. Tässä ovat improvisointimetodin selkeimmät hyödyt ja haitat:

TÄMÄN METODIN EDUT

• Tämä on helpoin sävellystapa suurimmalle osalle biisintekijöistä
• Säveltämisen voi aloittaa heti ilman esivalmisteluja tai suunnittelua
• Kitaran luonnolliset ominaisuudet voidaan huomioida säveltämisessä, kuten soitettavuus, sävelkorkeudet, yhtä aikaa soitettujen sävelten määrä, dynamiikka, artikulointi jne.
• Voit helposti luoda musiikkia, joka on luonnollista kitaralle, jos olet hyvä soittaja. Sinulla varmaankin on ainakin perussoittotaito hallussa, joten kitaristimaiset ideat eivät varmaankaan ole ongelma.
• Suurin osa biisintekijöistä, jopa useat ammattilaiset, kirjoittavat kappaleita tällä metodilla. Musikaaliset tulokset voivat olla samantapaisia kun jo olemassa olevat hittikappaleet.

 
TÄMÄN METODIN HAITAT

• Instrumentin rajoitukset kuten sointi, soitettavuus, sävelkorkeudet, yhtä aikaa soitettavien sävelten määrä, dynamiikka, artikulointi jne. rajoittavat säveltämistä.
• Toistat helposti samankaltaisia jo aikaisemmin käytettyjä ideoita.
• Säveltämiseen suhtaudutaan helposti kuten kitaristi, eikä kuten kappaleita säveltävä muusikko.
• Saatat huomata, että kätesi tekevät suurimman osan luomistyöstä luovan mielesi sijasta.
• Käyttämällä ainoastaan yhtä lähestymistapaa säveltämiseen, musiikilliset tulokset ovat mahdollisesti rajoittuneita. Eikä välttämättä johtuen siitä, että sinussa tai sinun kitarassasi olisi jotakin vikaa.

Yksittäinen säveltämisprosessi on aina rajoittunut. On nähtävä paljon vaivaa puristaakseen kaikki irti tällaisesta yhdestä metodista. On parempi, jos käytät monia eri toimintatapoja säveltämisessä. Palaan näihin muihin metodeihin seuraavissa artikkeleissa.
Ota instrumenttisi ja ala improvisoida. Kiinnitä huomiota siihen minkälaisia asioita teet luontevasti. Miten yleensä aloitat? Aloitatko melodian kehittelemisestä? Vai aloitatko soinnuista? Tässä on lista ideoita, joilla voit aloittaa.

Aloita Melodiasta

• Päätä ensin onko melodia tarkoitus säveltää laulajalle vai jollekin instrumentille. Tämä on todella tärkeää, sillä laulumelodiaan täytyy jättää tilaa laulajan hengittämiselle. Laulajan sävelalue on myös kapeampi kuin useimmissa soittimissa. Pidä nämä mielessä kirjoittaessasi melodioita.
• Mieti melodista linjaa (muotoa ja suuntaa) melodioissasi.
• Onko melodiassa kliimaksi ja missä kohdassa melodiaa tämän kliimaksin pitäisi sijaita?

Aloita Soinnuista

• Valitse tonaliteetti (sävellaji). Ei tarvitse pysytellä samassa sävellajissa koko kappaleen ajan - on kuitenkin viisasta aloittaa jollakin tietyllä sävellajilla. Voit tarvittaessa vaihtaa sävellajia myöhemmin.
• Tutki sointukiertoa ja selvitä missä kohdissa on jännitettä ja missä purkaus. Onko järjestys oikea?

Aloita Soinnuista ja Melodiasta yhtä aikaa

Pidän tästä metodista todella paljon. Aloita yksittäisellä soinnulla ja melodia sävelellä tai fraasilla. Lisää seuraava sointu ja lisää melodianuotteja. Yhdistä nämä toisiinsa. Kokeile vaihtaa sointua tietyn melodialinjan alla. Kokeile vaihtaa melodialinjaa saman soinnun päällä.

Aloita rytmistä
 

• Tutki rytmikuvioita, joita yleensä käytät. Ehkäpä jokin niistä soveltuu sellaisenaan uuteen kappaleeseen.
• Kokeile varioida suosikki rytmikuvioitasi. Voit esimerkiksi ottaa jonkin rytmikuvion ja soittaa sen takaperin.
• Luo jotakin uutta. Hylkää kaikki suosikki rytmikuviosi ja tee uusia uutta kappaletta varten.

Kappaleiden tekijät eivät yleensä miellä musikaalisia elementtejä kuten Dynamiikka, Tekstuuri sekä Muoto riittävän tärkeiksi. Levy-yhtiöt palkkaavat tuottajia parantamaan kappaleentekijöiden kirjoittaman materiaalin laatua. Useimmat tuottajat joutuvatkin viettämään suurimman osan ajastaan, mikä vie rahaa, kappaleiden muotoilemiseen juuri näillä kolmella osa-alueella, sillä kappaleentekijät eivät yleensä niihin panosta. Useimmat osaavat kirjoittaa melodian ja soinnut yhteen, mutta kokevat dynamiikan, tekstuurin ja muodon haastavana.

Aloita Dynamiikasta
 

• Keskittymällä dynamiikkaan säveltäessäsi kappaleen eri osioita, olet jo askeleen muita edellä.
• Suunnittele dynaamiset alueet jokaista osiota kohden. Mitkä osiot ovat äänekkäämpiä ja mitkä pehmeämpiä? Miten voisin siirtyä sulavasti toisesta toiseen? Haluatko edes siirtyä sulavasti osiosta toiseen?

Aloita timbrestä (soittimen ominaissoinnista)
Eri instrumentit värittävät musiikkiasi omalla soinnillaan. Melodian kirjoitettuasi, kokeile eri äänenlaatuja siihen. Vaikka säveltäisit kappaletta sooloinstrumentille, miten voisit värittää tämän instrumentin soundia? Esim. soittaessasi kitaraa tallan päästä, tuottaa se aivan erilaisen soundin, kuin keskeltä kieltä (12:sta nauhan kohdalta) soitettaessa.

Aloita tekstuurista
Äänenlaatu ja timbre saattavat vaikuttaa säveltämiisi melodioihin. Huomaa miten tekstuurin sisältö voi vaihdella osioittain. Minkälainen musikaalinen efekti saadaan aikaiseksi? Yksittäinen kitarariffi saattaa johtaa kitaralle tyypillisiin melodioihin.  Lähestymistapasi on usein erilainen (ja pitäisikin olla), jos käytät kitaraa säveltääksesi esim. keyboard –osion.

Aloita muodosta

Aloittamalla kappaleen muodosta saatat välttyä monelta säveltämiseen liittyvältä ongelmalta. Et ajaudu niin helposti vaikeuksiin sävellystyössäsi, jos olet jo alkuvaiheessa miettinyt sävellyksen muodon (kappaleen eri osioiden sovitukset ja niiden tuleva järjestys). Usein valmiiksi kirjoitetut kappaleen osiot eivät sovi toisiinsa toivotulla tavalla. Tältä olisi voitu välttyä miettimällä kappaleen muoto jo sävellyksen alkumetreillä.

Säveltäminen - Osa 2
Säveltäminen - Osa 3
Säveltäminen - Osa 4
Säveltäminen - Osa 5

Luovuus ja ilmaisu – Osa 1
Luovuus ja ilmaisu – Osa 2

---

Forward this article to your friends