Säveltäminen - Osa 5

by Tom Hess


Orkestrointi: (katkelma Orkestrointi harjoituksesta)

Orkestroinnissa eri soittimien äänenvärejä hyödynnetään musikaalisessa yhteydessä, kuten kappaleissa ja sävellyksissä. Esimerkiksi tietty melodia, bassokulku ja soinnut voidaan soittaa käyttäen vain pianoa tai vaikkapa soolokitaraa (ei tosin aina). Nämä elementit (melodia, bassokulku sekä soinnut) voidaan orkestroida kahdelle tai useammalle soittimelle. Orkestroinnilla tarkoitetaankin eri äänten jakamista eri soittimille.

Klassiset säveltäjät yleensä sävelsivät musiikkinsa ja myös soitintivat (orkestroivat) sen. Tänä päivänä on yleisempää, että joku muu kuin säveltäjä tai kappaleentekijä orkestroi musiikin. Sinäkin olet orkestroinut, jos olet joskus kirjoittanut kappaleita useammalle kuin yhdelle instrumentille. Orkestrointi on taidetta, tiedettä ja oma toimialansa. Tyypilliselle kappaleentekijälle orkestrointia vähätellään, ei ymmärretä oikein tai sitä pidetään mysteerinä. Aloitamme orkestrointiharjoituksen keskitasolta, joten sinulla täytyy olla perustietämys soitinten yhteensopivuudesta eli siitä miten ne toimivat keskenään.

Useita instrumentteja käytettäessä, tutki, kuinka monella tavalla voit sovittaa eri instrumentit äänialuespektrille.

[Äänialuespektri. Mikä se on? Äänialuespektri kattaa kaikkein matalimmat ja korkeimmat sävelet, sekä kaikki sävelet tältä väliltä.]

On selvää, että bassoinstrumenteilla kuten bassokitaralla, kontrabassolla, tuuballa jne. soitetaan matalimmat sävelet (bassosävelet) suurimmassa osassa musikaalisia konteksteja, joissa käytetään näitä instrumentteja. Säveltäjät käyttävät näitä instrumentteja bassossa koska: 

  1. Näillä instrumenteilla voidaan soittaa helposti hyvinkin matalia (basso)säveliä äänialuespektrissä.
  2. Äänenvärin laatu (soundi) on erinomainen tähän tarkoitukseen äänialuespektrin alapäässä sijaitseville sävelille.

Näiden instrumenttien soundia usein aliarvostetaan tenorialueella johtuen niiden hyvästä soinnista bassoalueella. Tenorialue sijaitsee heti bassoalueen yläpuolella. Esimerkiksi 6-kielisen kitaran alimmat sävelet ovat tenorialueella. Bassoinstrumentilla soitetaan lähestulkoon aina matalimmat sävelet, kun kyseessä on tavanomainen kappale (pop, rock, metal, country, blues tai jazz). Klassisen musiikin säveltäjät 1800-, 1900- ja 2000-luvuilta tekivät kokeiluja traditionaalisten bassoinstrumenttien sijoittamisesta korkeammalle äänispektrissä kuten tenorialueelle ja jopa alttoalueelle. Tästä käytetään nimitystä ”ristikkäiset sävelet” tai ”ristikkäinen äänialueiden ylitys”  (eng. Voice Crossing)

Voice crossing:n käyttö bassoinstrumenteilla ei ole kovin yleistä klassista musiikkia lukuun ottamatta. Mutta miksi?

  • Johtuuko tämä siitä, että kappaleen tekijät ympäri maailman tutkivat tämän metodin ja tekivät taiteellisen päätöksen olla käyttämättä bassoinstrumenttiääniä muiden instrumenttiäänien yläpuolella?
  • Lukivatko he tästä prosessista jostakin tai tekivätkö he kattavia musiikillisia kokeiluja testatakseen konseptin toimivuutta?
  • Opiskelivatko kappaleentekijät orkestrointia virallisesti tai edes epävirallisesti?  

Yleisesti ottaen klassisen musiikin orkestrointi ei ole rajoittunut tavanomaisiin instrumenttien äänialueisiin, vaikka esim. bassosävelet ovat luontevia bassoinstrumenteille ja perinteisesti näin onkin tehty. Perinteinen tapa toimiikin hyvin. Miksi siis muuttaa sitä? Ristikkäiset äänialueiden ylitykset bassoinstrumenteilla toimii hyödyllisenä lisätyökaluna oikeissa kohdissa ja sopivasti käytettynä. Monet basistit soittavat erittäin mielellään korkeammalla äänispektrissä sijaitsevia osioita, vaikka harvemmin saavatkin siihen mahdollisuuden.

Muusikkia kuunnellessasi huomaat miten harvoin tätä tekniikkaa käytetään. Kun löydät tällaisen voice crossing -kohdan, analysoi miten ja missä kohdassa tekniikkaa on käytetty. Voice crossing -kohdat ovat melko helposti kuultavissa.    

Seuraavan kerran kirjoittaessasi musiikkia, kokeile voice crossing -tekniikkaa. Älä heti hylkää konseptia, jos se ei ensimmäisellä kerralla tuota haluttua lopputulosta. Voice crossing -tekniikka ei toimi kaikissa musiikillisissa tilanteissa. Yleensä ristikkäistä äänialueiden ylitystä kuullaankin instrumentaaliosioissa kuten intro, interlude eri osioden välillä, siirtymä tai laulettu bridge -osio. Bassoinstrumenttien ristikkäistä äänialueiden ylitystä kuullaan harvemmin verse (säkeistö) ja chorus (kertosäe) -osioissa. Tämä johtuu siitä, että lauletut melodiat ovat yleisesti ottaen tärkeämpiä kuin bassolinjat. Voice crossing -tekniikka saattaisi tässä tilanteessa viedä kuulijan huomion pois lauletusta melodiasta. Yleensä säveltäjät haluavat pitää tärkeät laulumelodialinjat selkeinä ja säilyttää kuulijan huomion näissä laulumelodialinjoissa. Voit silti kokeilla voice crossing -tekniikan sopivuutta kappaleesi eri osioihin.

On Olemassa kaksi päälähestymistapaa bassolinjan voice crossing -tekniikkaan:

  1. Kirjoita olemassa oleva bassolinja 1, 2 tai 3 oktaavia korkeammalle, kuin yleensä. Tämä yleensä nostaa bassolinjan ylemmäksi äänialuespektrissä kuin seuraavaksi matalimmalla olevan instrumentin melodialinja. Lopputuloksena saadaan uusi bassolinja, sillä alkuperäinen bassolinja on jonkin muun melodialinjan yläpuolella. Tämä uusi bassolinja ei välttämättä ole soitettu bassointrumentilla.
  2. Vaihda osia toisen intsrumentin kanssa ja anna basson soittaa korkeammalta, kuin seuraavaksi matalin instrumentti. Tässä tapauksessa bassolinja pysyy muuttumattomana, mikäli bassosävelet kyetään soittamaan toisella instrumentilla. Tämä on helpompi toteuttaa esim. 7-kielisellä kitaralla tai pianolla/koskettimilla.  

Säveltäminen - Osa 1
Säveltäminen - Osa 2
Säveltäminen - Osa 3
Säveltäminen - Osa 4


Quickly become a better guitar player by taking electric guitar lessons online.

© 2002-2017 Tom Hess Music Corporation